MONIAVIOISUUS ON SAATAVA KURIIN

 


Pari vuosikymmentä sitten tuttavani kertoi somalialaisesta työkaveristaan, jonka isällä oli kolme vaimoa. Jutustelun myötä selvisi, että isä vaimoineen asui Suomessa. Islamilaiseen avioliittoon tämä mies oli vihitty Suomessa, koska Suomeen ei ole voinut tuoda kuin yhden puolison mukanaan.

Valitettavasti tätä tapahtuu yhä. Kyse ei ole hyväksyttävistä uskonnolliskulttuurista tavoista, joten moniavioisuus tulee karsia pois.

 Avioliitto ja avoliitto Suomen lainsäädännön mukaan

Avioliitto on Suomessa kahden kauppa. Samoin avoliitto. Avioliitossa oleva ei voi olla viranomaisten hyväksymässä avoliitossa, näin ollen avoliitossa olevakaan ei voi olla samanaikaisesti avioliitoksi kutsutussa parisuhteessa. Rekisteröityjä parisuhteita koskevat samat säännöt. Avioliittolain 6 § mukaan avioliittoon ei kukaan saa mennä, jos hänen aikaisempi avioliittonsa on vielä voimassa. Avoliitto virallistuu  avopuolisoiden vähintään viiden vuoden yhteisen taloudenpidon kautta tai jos puolisoilla on yhteisessä huollossa oleva lapsi tai yhteinen lapsi. Siis pelkästä samassa osoitteessa asumisesta ei muodostu avoliittoa.[i]

Monen sukupolven suomalaisten vihkimistavat lienevät kaikille tuttuja. Vihkiminen tapahtuu joko kirkossa tai maistraatissa tai muussa paikassa, jossa on paikalla virallinen vihkijä. Vihkijän pitää siis olla asemaltaan henkilö, joka voi vihkiä, avioliiton esteettömyys pitää olla selvitetty digi- ja väestövirastosta saadulla todistuksella, ja vihkiminen tapahtuu vähintään kahden todistajan läsnä ollessa. Moniavioisuus ei käytännössä ole mahdollista. Monia suhteita ei lainsäädäntö estä mieheltä eikä naiselta.

Meille on tullut 1990-luvulta lähtien ihmisiä moniavioisista kulttuureista, kuten Somaliasta. Myös lapsiavioliitot ovat näissä kulttuureissa hyväksyttäviä, Somalian lisäksi ainakin Irakissa, Iranissa ja Pakistanissa. Näistä maista tulleista ihmisistä liian monella ei ole ollut halua integroitua ja alkaa noudattamaan suomalaista lainsäädäntöä silloin, kun lait koskevat sukupuolten tasa-arvoa ja erityisesti vielä tyttöjen ja naisten oikeuksia. Niinpä osa näkee muun muassa moniavioisuuden edelleen hyväksyttävänä tapana.

Toki islamin uskoisten virallinen vihkiminen Suomessa tapahtuu suomalaisen lainsäädännön hyväksymillä tavoilla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Suomen islamilaisen yhdyskunnan vihkijät ovat virallisesti rekisteröityjä. Yhdyskunnan imaameista joillakin on lupa vihkiä tai vahvistaa  maistraatissa tai käräjäoikeudessa suoritettuja vihkimisiä. Tietysti myös näissä tapauksissa pitää digi- ja väestövirastosta saada todistus, ettei avioliitolle ole esteitä.[ii]  Teoriassa kaikki on hyvin.

Valitettavasti digi- ja väestövirastossa ei ole tietoa islamilaisista sivuavioliitoista. Islamissa ei tunnusteta pappeutta, mistä syystä imaamia ei tarvita vihkimään avioliittoon.  Islamin uskoisten oma versio avioliitosta on siviilisopimus. Sekin on kahden kauppa eli pari tekee keskinäisen liiton Jumalan ja ihmisten edessä. Paikalla pitää olla islaminuskoiset todistajat. Avioliitto pitää tehdä julkiseksi, jolloin se on islamin sääntöjen mukainen.[iii]  Avioliiton vapaaehtoisuus vihittävien osalta, erityisesti naisen osalta, jää tarkistamatta, koska naisella ei ole oikeutta kieltäytyä.

Nämä ei-viralliset vihkimiset ovat siis perheen ja suvun tiedossa, mutta on ymmärrettävää, ettei näitä vihkimisiä Suomessa tehdä julkiseksi viranomaisille, jolloin ne olisivat este useammalle vaimolle. Myöskään täysi-ikäisyys ei näin välttämättä aina ole edellytys näille avioliitolle.

Tiedän useita somalialaistaustaisia nuoria naisia, jotka suunnittelivat elämäänsä, kertoivat olevansa sinkkuja, mutta sitten yllättäen olivatkin raskaana. Koska somalialainen tyttö ja nainen on erittäin vahdittu myös Suomessa, niin hänellä ei voi olla avioliiton ulkopuolista suhdetta. Jos hän sellaisen solmisi, niin hän olisi todella hengenvaarassa. Niinpä on itsestään selvää, että nuori nainen, juuri ja juuri täysi-ikäinen, on naitettu vastoin tahtoaan ja vastoin Suomen lainsäädäntöä vaimoksi numero 2–4. Muutoinhan avioliiton salailuun ei olisi mitään syytä. (Islaminuskoisella miehellä saa olla yhtä aikaa neljä vaimoa.)

Jopa Suomessa syntyneet maahanmuuttajataustaiset tytöt tietävät oikeuksistaan hyvin vähän, eli eivät välttämättä tiedä, että avioliittoon, viralliseen tai sivuavioliittoon, pakottaminen on laitonta. Laittomuudesta sen sijaan tietävät kaikki ne, jotka vaativat vihittyä naista vaikenemaan avioliitostaan. Ja erittäin tietoisia laittomuudesta ovat imaamit. Kyse on ylimielisyydestä suomalaista lainsäädäntöä ja ihmisoikeuksia kohtaan.

 Sosiaali- ja terveyspalvelujen työntekijöiden pitää herätä ja asiaan pitää puuttua

Moniavioisuuden kitkemiseksi perään  kuulutan sote-alan vastuuta.  Jos raskaana olevan somalialaisen naisen mukana on esimeriksi neuvolassa mies, joka haluaa tunnustaa isyytensä (isyyden voi tunnustaa nykyisin neuvolassa tai lastenvalvojalla), niin äitiys- ja lastenneuvolapalvelujen terveydenhoitajalla pitäisi kellot soida.  Kaavutetun naisen tuskin on ollut mahdollisuutta ottaa sellaista vapautta elämässään, että olisi tullut raskaaksi olematta naimisissa.

Mikäli isyyden tunnustaminen tehdään lastenvalvojan luona, myös silloin pitää pysyä tarkkana avioliiton suhteen. Mikäli lapsi ei ole syntynyt virallisessa avioliitossa, niin lapsen elatuksesta tulee varmasti kysymys. Elatusapu on toisen puolison maksama tuki. Elatustuki on yhteiskunnan maksama tuki. Naista on haastateltava kahden kesken suorilla asiallisilla kysymyksillä. Hänellä on oikeus tietää, että on rikoksen uhri.

Jos nainen kertoo olevansa avioliitossa kyseisen miehen kanssa, avioituneensa vaikka toisessa maassa, mutta avioliittoa ei ole ilmoitettu digi- ja väestötietojärjestelmään, kyseessä ei ole Suomen lakien mukainen avioliitto. Myös ulkomailla solmittu avioliitto pitää rekisteröidä Suomessa asuvien osalta Suomessa. Jos kyseiseltä mieheltä löytyy voimassa oleva avioliitto järjestelmästämme, niin lienee ilmiselvää, että kyseessä on monivaimoisuus islamilaisten sääntöjen mukaisesti.

 Lainsäädäntöä pitää korjata

Olen aiemminkin hämmästellyt, miten vähän monia naisoikeusministereitämme on kiinnostanut maahanmuuttajataustaisten tyttöjen ja naisten asema. Ääntä kyllä riittää monen sukupolven suomalaisten tyttöjen ja naisten asemasta, mutta ihmisoikeuksia sukupuolen perusteella loukkaaviin ryhmiin suhtaudutaan silmät sulkien. Kulttuurisensitiivisyydellä, eli tässä tapauksessa puuttumattomuudella, tuetaan tyttöjen ja naisten syrjintään miehisen kulttuurin hirveyksiltä Suomessa. Sen sijaan katse kohdistetaan Afganistanin ja Iranin naisten tilanteeseen näiden omissa maissaan. Ja onhan se helpompaa, sillä siten ei tarvitse ottaa vastuuta omasta syrjivästä käytöksestä Suomessa, vaan ongelman voi siirtää Afganistanin ja Iranin johtajille.  Se vain ihmetyttää, ettei malka mitenkään ala häiritä omassa silmässä! Se malka on syrjivien rakenteiden rakentaminen kulttuurisensitiivisyyden nimissä.

Jos lainsäädännössämme on puute, jonka perusteella islamilaiset sivuavioliitot ovat mahdollisia, niin se puute pitää korjata. Imaamit pitää velvoittaa valvomaan ryhmiensä toimintaa tarkemmin, ja rikkeiden esiin tullessa nimenomaan imaami pitää asettaa vastuuseen, koska heidän sanansa painaa yhteisössä. Sivuavioliiton tultua imaamin tietoon imaami pitää velvoittaa tekemään asiasta ilmoitus digi- ja väestötietojärjestelmään.

Tiedän, että nyt kirjoitan rumasti mutta jos näiden 2–4 vaimojen ihmisoikeudet eivät kiinnosta suomalaisia lainsäätäjiä ja sosiaali- ja terveysalan ihmisiä, niin toivottavasti tämä kiinnostaa: On ilmiselvää, etteivät nämä moniavioiset miehet elätä näitä lapsiaan ja vaimojaan, vaan näiden naisten ja lasten elämän kustantaa työssäkäyvä veronmaksaja. Kiitos hyvän suomalaisen sosiaaliturvan moniavioinen mies voi kiertää sääntöä.

Onko todella niin, että tämä ongelma saadaan poistettua vain uskontoon liittyvällä etnisellä profiloinnilla? Toivon, että islamilainen yhteisö ei alenna itseään sellaiseen tilanteeseen.

 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit